Share |

Ajatuksia maahanmuutosta ja pakolaispolitiikasta:

Ikääntyvä ja matalan syntyvyyden Suomi tarvitsee myös maahanmuuttoa, mutta sen tulee olla pääasiallisesti työperäistä. Olemme sitoutuneet kansainvälisiin pakolaissopimuksiin ja näissä puitteissa tulee hädänalaisia henkilöitä auttaa. Kuitenkin, riippumatta tulosyystä tulee heidän pyrkiä oppimaan Suomen kieli sekä elättämään itsensä niin pian kuin tilanne niin sallii.

Perussuomalaisten ministeriryhmän kanta asiaan on seuraava:

•Halpatyövoiman tuonti Suomeen estettävä

-Tällä viikolla uutisoitiin Uudenmaan ELY-keskuksen linjauksesta luopua työvoiman tarveharkinnasta alueellisesti.

Alueelliset tarveharkintapäätökset ovat ulkomaalaislain mukaan ELY:jen itsenäisesti tekemiä. Työ- ja elinkeinoministeriöllä ei ole lakisääteistä toimivaltaa muuttaa ELY:n päätöstä. Kyseessä on siis viranomaispäätös, johon ministeri ei voi puuttua.

Yli 10 000 suomalaista rakennusalan ammattilaista on edelleen työttömänä, joten on selvää, että tarveharkinnan poistaminen on vain yritys jälleen kerran ujuttaa rakennusalalle halpatyövoimaa nykyisen lainsäädännön porsaanreiän kautta.

Perussuomalaiset eivät tätä voi hyväksyä. Hallitusohjelmaan kirjattiin nimenomaan meidän vaatimuksestamme, että työvoiman tarveharkinta säilytetään. Lisätoimenpiteitä kuitenkin selvästi tarvitaan, jotta linjausta ei voida alueellisesti viranomaisten toimesta tällä tavalla vesittää.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström tuleekin esittämään maakuntalain uudistuksen yhteydessä toimivallan muutosta niin, että virkamiespäätöksillä ei voida enää purkaa työvoiman tarveharkintaa, vaan päätösoikeus on jatkossa ministerillä. Näin estetään alueelliset mahdollisuudet pelata vakavalla asialla.

Perussuomalaisille suomalaisten työntekijöiden työllisyys ja suomalaisten yrittäjien toimintaedellytykset ovat aina etusijalla.

 

 

 

 

 

Turvapaikanhakijoista aiheutuneet kustannukset vuosilta 2015-2016. Yle tekee myös laadukasta journalismia 😉👍

Lähde Yle MOT 10.10.2016

Henkilön Nina Laihanen kuva.

 
Nina Laihanen

 

Helsingin Uutiset

Turvapaikka ei ole ihmisoikeus – Tutkija: "Pakolaissopimusta voisi tulkita paljon tiukemmin"

 

Turvapaikan saaminen ei ole ihmisoikeus, vaikka vuoden 1951 Geneven pakolaissopimus antaa yksilölle oikeuden hakea turvapaikkaa mistä tahansa.

– Pakolaissopimus kirjaa nimenomaan oikeudesta hakea turvapaikkaa, ei velvollisuudesta antaa sitä.

– Vielä vähemmän sopimus pakottaa ottamaan ihmisiä asumaan maahan, varsinkaan pysyvästi, kirjoittaa politiikantutkija Riikka Purra keskiviikkona julkistetussa raportissa.

Perussuomalaisten ajatuspajan Suomen Perustan julkaisemassa raportissa tarkastellaan yksittäisten kansallisvaltioiden toimintamahdollisuuksia erilaisten kansainvälisten pakolaissopimusten puitteissa.

Purran mukaan pakolaissopimuksissa on paljon liikkumavaraa, ja valtiot voisivat tulkita niitä huomattavasti nykyistä tiukemmin.

Viime vuonna alkaneen EU:n turvapaikkakriisin aikana moni valtio on tehnyt merkittäviä tiukennuksia. Viimeksi mullistavaksi kuvatusta linjanmuutoksesta päätti Ruotsin tiistaina. Uusien lakien mukaan Ruotsi myöntää pääasiassa vain väliaikaisia oleskelulupia ja kiristää perheenyhdistämistä.

Suurin osa maailman valtioista tulkitsee Purran mukaan pakolaissopimusta Suomea tiukemmin.

Purra perääkin tasapainoa julkiseen keskusteluun, jossa sopimuksiin vedotaan usein sitovina faktoina.

– Sopimukset eivät sido valtiota niin tiukasti, kuin yleisesti luullaan. Oleellista on hahmottaa, että myös nyt käsillä olevassa tilanteessa valtioilla on merkittävästi enemmän mahdollisuuksia toimia kuin usein halutaan ymmärtää.

Purran mukaan Suomi voisi – jos niin haluaa – tiukentaa tulkintojaan huomattavasti. Yksi vaihtoehto on ohjata turvapaikanhakijoita omien lähtömaidensa turvallisille alueille.

– Mikäli huomio kiinnitettäisiin turvallisiin maihin ja sisäiseen pakoon ja turvapaikan edellytyksiä pohdittaisiin suhteessa näihin, (kansainvälisiin sopimuksiin kirjattu) palautuskielto ei astuisi automaattisesti voimaan.

Myöskonfliktin määritelmää voitaisiin tulkita tiukemmin, samoin ihmisoikeuksien rikkomisen alaa ja heikkoa turvallisuustilannetta.

"Laki sallisi tulkinnan, jossa turvapaikanhakijan omat varat vaikuttaisivat hänen saamaansa vastaanottorahaan."

Suomessa eduskunta on käsitellyt paljon kiistaa herättänyttä lakiesitystä, joka tiukentaa turvapaikan saaneiden perheenyhdistämistä.

Purran mukaan perheenyhdistämisen piirissä jää yhä mahdollisuuksia tiukennuksiin – pakolaissopimuksien rajoissa.

Lisäksi laki sallisi tulkinnan, jossa turvapaikanhakijan omat varat vaikuttaisivat hänen saamaansa vastaanottorahaan.

Purran mukaan Suomen pitäisi saada myös palautuspolitiikkansa kuntoon. EU:n palautusdirektiivi ei toimi tarpeeksi tehokkaasti, vaan mahdollistaa vuosien "välitilassa" olemisen.

Pakolaispolitiikan tiukentaminen ei tarkoittaisi epäinhimillisyyttä. Sen sijaan apua voitaisiin suunnata lähtömaihin, kuten EU nyt miljardiluokan ohjelmassaan suunnittelee.

Vastaanottomaassa painopiste siirtyisi työläästä kotouttamisesta avunannon väliaikaisuuteen.

– Korostaa voisi pakolaisuuden väliaikaisuutta ja turvapaikan peruuttamisen mahdollisuuksia, joihin pakolaissopimus antaa myös edellytykset, Purra toteaa.